Nykyisessä kapitalistisessa kasinotaloudessa tämä merkitsee, että postin toiminnot alistetaan rahoitusmarkkinoiden pelureiden mielivallalle.
Samoin Suomen Postin muuttuminen Itellaksi johtaa siihen, että "kannan ottaminen" postipalveluun jää pelkäksi mielenilmaukseksi, joka ei enää liity julkiseen päätöksentekoon.
Julkisen postipalvelun yksityistäminen on nähtävä myös finanssiglobalisaation olennaiseksi osaksi. Tärkeä askel kohti postin yksityistämistä, joka samalla merkitsi rahoitusmarkkinoiden irroittamista yhteiskunnasta, otettiin esim. Suomessa v. 1997 kun v. 1887 toimintaansa alkanut valtiollinen Postisäästöpankki (1990-1997 nimeltään Postipankki) muuttui ensin Leoniaksi ja sen jälkeen Sampoksi eli yksityiseksi liikepankiksi.
Edistyksellinen opettaja ja kosmopoliitti Laurin Zilliacus saattoi vielä 1950-luvulla kirjoittaa:
"Vårt postväsende, denna "mänsklighetens välgörare, för att tala med Voltaire, har inte uppstått utan vidare. Det förefaller mig som om den långa kamp som föregått denna storartade institution skulle kasta ett visst ljus på det sociala framåtskridandet överhuvud; och den väg som postväsendet har vandrat kan ännu visa sig bli vår väg mot en fridfull, enad värld" (Det gula hornet. Glimtar ur postens oroliga historia, Helsingfors 1958, företalet)
Viisikymmentä vuotta myöhemmin "suurenmoisesta laitoksesta" on tullut holdingyhtiöiden ja hedgerahastojen, pörssihaiden ja valuuttakeinottelijoiden, wahlroosien ja relandereiden temmellyskenttä. Siinäpä vasta "ihmiskunnan hyväntekijöitä"!
"Tämä on loukkaus, tämä tosiaan on ryöstö! Ei postiryöstö vaan postin ryöstö", kirjoitti Leena Krohn (Kolme sokeaa miestä ja 1 näkevä, Helsinki 2003, s. 122).
Julkista postilaitosta alas ajaessaan EU:n komissio toteuttaa maailman palvelukaupan sopimusta eli GATS-sopimusta. Myös esim. Japanin postin yksityistäminen on käynnissä. Sitä ollaan Koizumin hallituksen ehdotuksesta siirtämässä holdingyhtiön omistukseen tämän vuoden lokakuuhun mennessä.
Attacin ja muiden finanssiglobalisaatiota vastustavien liikkeiden ei mielestäni pidä vaatia kansallisten postilaitosten ja postipankkien paluuta, vaan niiden tulee esittää visio globaalisesta julkisesta palvelusta ja ryhdyttävä kamppailuun sellaisen palvelun toteuttamiseksi yhdessä postialan ammattiyhdistysten, Maailman postiliiton (UPU) ja Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) kanssa. Yhteinen, EU:n piirissä
toimiva Eurooppalainen posti on toivottava ja luultavasti myös välttämätön etappi Maailmanpostin perustamiseen johtavalla tiellä. EU voisi näin toimia myönteisenä tiennäyttäjänä ja esimerkkinä muulle maailmalle samalla kuin se lujittaisi omaa liittovaltiotaan.
On totta, että postialan kansainväliset järjestöt kuten UPU ja ITU noudattavat hallitusten, ja hallitukset puolestaan alati uusia sijoituskohteita kaipaavien kapitalistien tahtoa. Mutta yhtä varmaa on, että postialan ammattilaisten ja televiestintäinsinöörien piiristä löytyy julkisten peruspalvelujen ja todellisen, maailman kansoja yhdistävän poliittisen globalisaation - federalismin - kannattajia.
Belgialainen tutkija Francine Mestrum y.m. ehdottivat äskettäin, että Postilaitos voisi hoitaa Afrikasta, Aasiasta ja Latinalaisesta Amerikasta pohjoiseen muuttaneiden siirtotyöläisten rahanpalautukset kotimaahaansa jääneille perheille. Rahan lähettäminen tulee näet kalliiiksi kun erilaiset välikädet verottavat miljoonien ihmisten muutenkin surkeita ansiotuloja:
"A transfer of 100 dollars from Texas to Mexico costs the emigrant 18.99 dollars. A transfer of 100 Euro from Italy towards Morocco costs 14.99 Euro. Senegalese emigrants in Belgium transfer on average 154 Euro per
month to their family, Congolese emigrants average 78 Euro per month. In the Benelux countries, transfers between 100 and 200 Euro cost 17 Euro" (Mestrum, F.: It's poor people's money that makes the wealthy rich. About the scandalous gains by banks and other financial institutions profiting from the revenues and money transfers of emigrants, in http://www.libr.org/isc/issues/ISC24/A13-Mestrum.pdf)
Eikö näitä rahalähetyksiä muka voisi järjestää edullisemmin jos maailmanfinanssit olisivat julkisia (vrt. http://www.worldpublicfinance.org/)ja - tässä tapauksessa - hoidettaisiin Postin toimesta?
Tulevaisuusvisio eurooppalaisesta ja lopulta maailmanlaajuisesta julkisesta postilaitoksesta ja käytännön toiminta tämän tavoitteen saavuttamiseksi voivat nojautua osuustoiminnan suhteellisen vanhaan ja internetin suhteelliseen nuoreen perinteeseen. Internetissä moderni posti toimii jo nyt tavallaan osuustoiminnallisesti, koska internetin kautta tapahtuva verkottuminen ei ole luonteeltaan kaupallista vaan kooperatiivista, yhteistoiminnallista. Internet ei ole yksityisessä omistuksessa eikä sen tarkoitus ole olla "tuottava" toisin kuin Itellan.
Itella ei ole oikea nimi vaan tyhjä merkkijono, siansaksaa, joka - kuten sanotaan - ei ole mistään kotoisin. Se kai on tarkoituskin.
ALAVIITE:
Oheiset kaksi lainausta - toinen vuodelta 2000, toinen lokakuulta v.
2006 - valaisevat jonkin verran postin ns. vapauttamista EU:n piirissä.
Postipalvelujen avaaminen kilpailulle
Esittelijä: Markus FERBER (PPE-DE, D)
Asiakirja: A5-0361/2000
Menettely: Yhteispäätösmenettely (ensimmäinen käsittely)
Keskustelu: 13.12.2000
Markus FERBERIN (PPE-DE, D) mielestä postipalveluja koskevassa
keskustelussa on usein unohdettu kolme keskeistä seikkaa: postipalvelujen
hinta, laatu ja saatavuus kaikilla alueilla. Komission
direktiiviehdotuksessa, joka koskee postipalveluiden avaamista
kilpailulle, on kyse siitä, kuinka paljon monopolia tarvitaan edullisten
hintojen, korkean laadun ja laaja-alaisen saatavuuden varmistamiseksi.
Ferberin mielestä vastaus on selvä: kilpailun tulee olla mahdollisimman
laajaa ja monopolin mahdollisimman rajallinen. Komissio on ehdottanut,
että alle 50 gramman painoisten lähetysten toimittaminen kuuluisi
monopolille. Parlamentin liikennevaliokunnan mielestä rajan tulisi olla
150 grammaa. Komissio ehdottaa markkinoiden vapauttamista kaiken lähtevän
ulkomaanpostin osalta. Valiokunta puolestaan säilyttäisi monopolin.
Valiokunnan ja komission kannat eroavat myös erityispalveluiden ja
markkinoiden avaamisen aikataulun osalta. Ferber piti tärkeänä, että
direktiivissa määritellään selkeästi ajankohta, jolloin jatkotoimista on
päätettävä.
Ferber muistutti että kansalaiset maksavat monopolin kustannukset.
Postipalveluiden laatu ei ole parantunut viimeisen 500 vuoden aikana.
Postin tehtävä ei ole ensi sijassa luoda työllisyyttä, vaan kuljettaa
kirjeitä paikasta A paikkaan B. Komission ehdotus merkitsee
postipalveluiden asteittaista vapauttamista. Ferber sanoi olevansa melko
tyytyväinen komission ehdotukseen, mutta valiokunta on päätynyt
varovaisemmalle kannalle.
Lähde:
http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+PRESS+DN-20001213-1+0+DOC+XML+V0//FI#SECTION1
Bryssel 18. lokakuuta 2006
Postipalvelut:
Komissio ehdottaa markkinoiden täydellistä avaamista vuoteen 2009 mennessä
Euroopan komissio on tehnyt ehdotuksen EU:n postimarkkinoiden
täydellisestä avaamisesta kilpailulle vuoteen 2009 mennessä eli nykyisessä
postidirektiivissä sovitun tavoiteaikataulun mukaisesti. Laajamittaisen
tutkimuksen perusteella komissio uskoo, että tämä on EU:n kuluttajien ja
yritysten kannalta paras keino säilyttää yleispalvelu ja parantaa laatua
ja valinnanvaraa. Markkinoiden täydellinen avaaminen tarkoittaa, että
kansallisilla postialan toimijoilla ei enää ole monopolia tietyn
painorajan alittavissa postilähetyksissä (nykyisin enintään 50 grammaa),
jotka tunnetaan nimellä "varatut palvelut". Jäsenvaltioille tarjotaan
joustava valikoima keinoja yleispalvelun tarjonnan rahoittamiseen tai
mahdollisuus jakaa yleispalveluvelvoite usean toimijan kesken.
Ehdotuksessa on kuvattu selkeästi, kuinka tämä voidaan saavuttaa.
Ehdotettu uusi direktiivi on viimeinen vaihe pitkässä uudistusprosessissa,
jonka kuluessa EU:n postimarkkinoita on jo laajamittaisesti avattu
kilpailulle erittäin myönteisin tuloksin.
Sisämarkkinoista ja palveluista vastaava komissaari Charlie McCreevy
totesi: "Uskon vakaasti, että postipalveluiden sisämarkkinoiden
toteuttaminen on olennaisen tärkeää palveluiden parantamiseksi edelleen ja
jo saavutettujen edistysaskelten ja tulosten turvaamiseksi. Ehdotusta
laatiessamme asetimme etusijalle kuluttajien ja käyttäjien tarpeet. Kun
markkinat avautuvat täydellisesti vuonna 2009, voimme odottaa yhä uusia
innovaatiota, parempia palveluja ja parempaa kustannustehokkuutta. Ilman
tätä EU:n postimarkkinat kykenisivät yhä huonommin suoriutumaan
kommunikaatiovallankumouksen haasteista.? Markkinoiden avaaminen on
keskeisessä asemassa postialan kannattavuuden ja sen tuottaman
työllisyyden pitkän aikavälin turvaamisessa.?
Lähde:
http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=IP/06/1419&format=PDF&aged=1&language=FI&guiLanguage=fr
EU:n Postidirektiivi on luettavissa verkosta:
1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/67/EY, annettu 15
päivänä joulukuuta 1997, yhteisön postipalvelujen sisämarkkinoiden
kehittämistä ja palvelun laadun parantamista koskevista yhteisistä
säännöistä Virallinen lehti nro L 015 , 21/01/1998 s. 0014 - 0025
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:31997L0067:FI:HTML
2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/39/EY, annettu 10
päivänä kesäkuuta 2002, direktiivin 97/67/EY muuttamisesta yhteisön
postipalvelujen kilpailulle avaamisen jatkamiseksi Virallinen lehti nro L
176 , 05/07/2002 s. 0021 - 0025
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:32002L0039:FI:HTML
Mikael Böök * book-at-kaapeli.fi * gsm +358(0)-44 5511 324 *
http://www.kaapeli.fi/book/ * http://blogi.kaapeli.fi/book/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti