torstai 2. huhtikuuta 2009

G-20 meni oikeaan suuntaan, mutta jäi puoli tiehen

G-20 kokouksen lopputulema on oikean suuntainen, mutta jäi puolitiehen. Kokonaisuudessaan kokous valitsi strategian, joka tähtää kuplan uudelleen luomiseen. Kokous otti kuitenkin useita askeleita, jotka ovat linjassa vaihtoehtoista globalisaatiota ajavan liikkeen vaatimuksien kanssa.

Edistystä saavutettin erityisesti veroparatiisien osalta. G-20 julistaa pankkisalaisuuden olevan kuollut. Tiedonvaihdon lisääntymistä on kuitenkin luvassa ainoastaan pyynnöstä, eli automaattisen valvonnan saralla ei ole oletettavissa suuria muutoksia. Näin ollen veroparatiisien osalta ei taistelu ei vielä ole ohi. Attac oli keskeisesti nostamassa kysymystä globaalille agendalle kymmenen vuotta sitten.

Kansainvälisten verojen osalta kokous on oletettu pettymys. Ne loistavat poissaolollaan. Tulevaisuudessa niitä käsitellään kuitenkin muilla foorumeilla, kuten innovatiivisten kehitysrahoituslähteiden johtoryhmässä, jossa Suomi on jäsenenä.

Maailmanpankin ja IMF:n pääjohtajat valitaan vastaisuudessa meriittien perusteella, eikä paikkoja enää jyvitetä Euroopalle ja Yhdysvalloille. Tämä on merkittävä edistysaskel, jota kansalaisliikkeet ovat vaatineet vuosia. Rikkailla mailla säilyy toki monia tapoja vaikuttaa valintaprosesseihin kulisseissa.

Kiinan ja YK:n alaisen Stiglitzin ryhmän ehdotus uuteen globaaliin reservivaluuttaan siirtymisestä siirrettiin myöhempään käsittelyyn. Aika näyttää, edetäänkö asiassa. Kokous kuitenkin linjasi, että keinotekoisen SDR-reservivaluutan määrä liki kymmenkertaistetaan, mikä on siirto oikeaan suuntaan.

Kaiken kaikkiaan komeat sanat ovat vielä abstraktilla tasolla ja monia keskeisiä valtarakenneuudistuksia siirrettiin myöhemmin määriteltäväksi. Rahaa G-20 lupasi käyttää vähemmän, kuin ennakkoon ounasteltiin. Tulos on silti varovainen ensiaskel kohti globaalin talouden kesyttämistä.

Vaihtoehtoista globalisaatiota ajavan liikeen kannalta voidaan sanoa, että sen teemat ovat nyt valtavirtaa. Kyllä se kestikin, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

- Mikko Sauli

Ei kommentteja: